Ketterä lähestymistapa projekteissa ja tuotekehityksessä korostaa jatkuvaa oppimista, sopeutumista muutoksiin ja arvon tuottamista asiakkaalle. Usein ketteryydestä puhuttaessa ajatellaan vahvasti itse toteutusvaihetta ja sen nopeaa etenemistä. Kuitenkin suunnittelu on yksi keskeinen osa-alue ketterässä kehityksessä, joka mahdollistaa projektin tavoitteiden ja tuotteen vision saavuttamisen.

Ketterässä ympäristössä suunnittelua ei tehdä pelkästään projektin alkuvaiheessa vaan se on jatkuvaa ja iteratiivista toimintaa. Suunnittelu tapahtuu koko projektin elinkaaren ajan, alkaen yksittäisen työpäivän suunnittelusta aina organisaation strategiseen suunnitteluun asti. Tärkeintä on kyky sopeutua muutoksiin ja reagoida nopeasti uusiin tarpeisiin.

Ketterän suunnittelun tasot ja vuosikello

Pitkän aikavälin tavoitteet ja suuntaviivat

Kaikella tekemisellä tulee olla tavoitteet, jotka ohjaavat tekemistä oikeaan suuntaan yksityiskohdista riippumatta. Projektien tavoitteet tulee määritellä heti alussa ja niiden saavuttamista seurata säännöllisesti. Tuotteen tai palvelun tavoitteet on hyvä kirjoittaa vision muotoon ja niiden toteutumista seurata roadmapin avulla. 

Lyhyen aikavälin tarkat suunnitelmat

Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan inkrementtiä eli korkeintaan muutaman kuukauden pituista jaksoa. Inkrementin suunnitelmat voidaan aikatauluttaa jakamalla ne sprintteihin. Sprinttien suunnittelu tapahtuu aina sprintin alussa kun taas päivittäistä tekemistä suunnitellaan dailyissä.

Jatkuva suunnitelman päivittäminen

Suunnittelun aikana on tärkeää pitää mielessä ketterän kehittämisen periaatteet, kuten jatkuva parantaminen ja iteratiivinen kehitys. Suunnitelma ei ole kiveen hakattu, vaan sitä voidaan ja pitääkin tarkastella ja päivittää tarpeen mukaan. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin ja varmistaa, että kehitetään oikeita asioita oikeassa järjestyksessä.

Pitkän aikavälin tavoitteet muuttuvat harvoin, mutta inkrementin sisällä tapahtuu jatkuvaa priorisointia ja suunnittelua etenemisen mukaan. Suunnittelun vuosikello paljastaa miten säännöllistä ja jatkuvaa suunnittelemisen tulee oikeasti olla ketterässä lähestymistavassa.

Suunnittelun vaatii yhteistyötä

Ketterässä suunnittelussa on myös tärkeää ottaa huomioon riskejä ja epävarmuutta. Suunnitelman tulee olla joustava ja valmiina sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Tiimin on osattava arvioida ja hallita riskejä sekä tehdä päätöksiä nopeasti tarvittaessa.

Yhteistyötä ja avoin kommunikaatio ovat ketterän suunnittelun edellytykset. Suunnittelua tehdään yhdessä tiimin, tuoteomistajan ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on ymmärtää asiakkaan tarpeet ja priorisoida työt niiden perusteella. Ketterässä suunnittelussa hyödynnetään usein työpajoja, kuten suunnittelun vuosikellossa näkyvät vuosi- ja kvartaalisuunnittelut. Sprintin suunnittelupalaverissa ja backlog refinementissä tiimi pääsee yhdessä konkreettisesti määrittelemään ja arvioimaan tehtäviä. Tuoteomistajan ja/tai projektipäällikön tehtävänä on tuoda tiimin ulkopuolisten sidosryhmien mielipiteet, tarpeet ja prioriteetit tiimin tietouteen.

Suunnittelu on siis olennainen osa ketteryyttä. Se mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen ja varmistaa, että työ suuntautuu oikeisiin asioihin. Ketterässä suunnittelussa korostuvat yhteistyö tiimien välillä sekä tiimin sisällä.